Törmäsin tässä äskettäin miehen kirjoittamaan blogiin ”Täyden Kympin Metsästys”, jonka keskeisin pointti on se, että hän etsii täyden kympin naista. Millainen hänen täyden kympin naisensa sitten on? Lyhykäisyydessään sellainen, joka pääsee hänen ihonsa alle.
Minusta tämä on hienosti sanottu. Ja niinhän se on. Täyden kympin ihminen on sellainen, joka pääsee ihon alle. Ihminen, joka saa tuntemaan ja elämään. Ihminen, joka saa sinut olemaan paras versio itsestäsi. Ihminen, joka auttaa ja kannattelee sinut, mutta on myös samalla sellainen, jota pystyt itse kannattelemaan ja auttamaan olemaan paras versio itsestään. Ymmärrättekö?
Minusta on hienoa, että joku kirjoittaa niin tuskallisenkin rehellisesti kaipuustaan parisuhteeseen, kuin tämä täyden kympin metsästäjä. Lisäksi se, että hän avoimesti kertoo, kuinka hän ei todellakaan tyydy pelkkään kauniiseen ulkonäköön, vaan ihmisessä tulee olla myös jotain sisäistä paloa, joka koskettaa. Ja rehellisyyden nimissä hän myös sanoo sen, että on visuaalinen ihminen, eli nauttii kauniista ulkonäöstä.
Anonyyminä blogina kyseinen blogi on hieno. Mies kirjoittaa kauniisti ja ymmärrettävästi. Toki joku teksti saattaa nostaa niskakarvat pystyyn, mutta eikös hyvän tekstin tarkoitus olekin herättää tunteita? Niin hyviä kuin pahojakin. Ja jos joku rehellisyydestä loukkaantuu, niin minkäs sille voi.
Minä ainakin jään mielenkiinnolla seuraamaan tämän kaverin seikkailuja. Ja todella toivon, että hän löytää sen täyden kympin naisen, jota hän kaipaa elämäänsä.
Anonyymisti Sinkku 